16.12.2012

Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee

Eilinen pitsansyönti venyi ja venyi leivän-, lasagnen-, kaakaon- ja puuronsyöntiin, yhteensä tuli yli 2000 kcal ja aamupainoa lisää 1,3 kg. Nyt ei naurata. Vihaan itseäni. Läski, läski, kuka syömään käski...

Tämänpäiväinen paasto on sujunut yllättävän hyvin. En kyllä vieläkään ole saanut mitään muuta tehtyä kuin mietittyä seuraavien päivien syömisiä, mutta asetin itselleni tavoitteen, että tänä iltana suoritan ainakin yhden rästissä olevan kouluhomman. Olen juonut teetä ja aamulla kahvia, nukkunut jonkin kolme tuntia päikkäreitä ja juonut lisää. Jollei tällä menolla eiliset massat lähde liikkeelle, niin ei sitten millään.

Huomasin taas, kuinka en voi viettää joululomaanikaan lomaillen. Hirveästi pitää lukea kirjatenttejä varten ja tehdä kirjoitelmia. En yhtään tiedä missä välissä ehdin. Joululomastressiä tuo ikävällä tavalla myös poikakaveri, tai pikemminkin seksi. Kun ei ole pitkään aikaan tullut tehtyä mitään, en osaa heti ensinäkemisellä hypätä vällyjen väliin "vaakamamboon", vaan tarvitsen mukavaa rentoa jutustelua ja ennen kaikkea hellyyttä ja halailua ennen mitään syvempiä hommia. Avokillani vaan ei taida itsellään olla minkäänlaista hellyydenkaipuuta, tämä kun ei tunnu ikinä haluavan vain halailla - aina pitäisi mennä pidemmälle tai sitten tehdä jotain muuta.

Huomenna 400-päivä ja ihanaivantäysinaikuistenoikeesti PAKKO tehdä pari kouluhommaa loppuun deadlinen vuoksi. Sitten voisin pakata lähtöä varten ja stressata sitä, kuinka puolillakaan läheisistäni ei vielä ole joululahjoja.

Ei kommentteja: