Pikapostaus: stressiä

Olen nyt työskennellyt yhteensä seitsemän päivää, niin että tällä viikolla olin jokaisena päivänä töissä. Ihan mukavaa fyysistä hommaa tosiaan, itseään toistavaa, mutta jotenkin kuitenkin mukavaa. (Kiitoksia paljon tsempeistä ja jakamastanne ilosta kanssaihmistä kohtaan, toivottavasti teillä muillakin käy näin hyvä tuuri! :)) Työkaverit ovat supermukavia ja ikäjakauma on varmaan kuusitoistavuotiaista kuusikymppisiin, paljon opiskelijoita ja nuoria on samassa paikassa töissä. Seisomatyö vain verottaa hieman jalkapohjien hyvinvointia, mutta hain eilen jotkin überpohjalliset, joiden kanssa sujunee paremmin. Kauheasti en ole kämmäillyt, tai no omasta mielestäni en oikeastaan ollenkaan, mutta eräs "osastopäällikkö" näkee maailmanlopun pienimmissäkin tarkistuskysymyksissä tai ensi kerran kokeilujen kömmähdyksissä.

Avokki tulee tänään kotiin, mikä tarkoittaa suursiivousta ja päivittäisen sessioinnin loppumista ainakin joksikin aikaa. Hänelle tulee jälleen jotain työharjoittelukeikkaa loppukuusta. Ei muuten sen suurempia ihmeellisiä fiiliksiä, mitä nyt se vain kammottaa, että hän saattaa sittenkin päätyä kesäksi toiselle paikkakunnalle. Kuukauden erossaolo vielä menettelee, mutta päälle pari kuukautta on varmastikin jo hyvinkin musertavaa. Toivotaan parasta, että pääsee viettämään kesän tällä asuinpaikkakunnallamme!

Koulu stressaa. Nyt kun on töitä ja nukkumaan pitää mennä melkeinpä iltakahdeksalta voidakseni toimia normaalisti, pelkään niiden miljoonien kirjatenttien puolesta. Pitää vain löytää itselle sopiva rytmi ja tahti, jotta saan kandista puuttuvat kirjatentit suoritettua toukokuun loppuun mennessä. Tajusin vain tänä aamuna, että maaliskuu on jo pitkällä ja aika on kortilla. Hitto kun tuli tammi-helmikuu vain lököiltyä, en kirjaimellisesti tehnyt muuta kuin söin, nukuin ja katsoin elokuvia päivät pitkät.

Paino on noussut, koska tuli opintotuet ja olen sessioinut päivittäin jokseenkin epäonnistuneesti. Suhteessa viime postaukseen taitaa painoa olla tullut noin puolitoista kiloa!! ;_; Tässä on kyllä nyt paljon eilistä pyörtymisenehkäisymättämistä, kun en aamiaisen lisäksi pitänyt sisälläni mitään ja illalla tuli pyörtymistä enteilevä fiilis, tankkasin itseeni ainakin 700kcal runsaalla suolalla... Silti epäonnistunut fiilis.

Kirjoittelen ensi viikolla vähän paremmin, nyt tuli vain tällainen pikapostaus ympärillä huutelevan siivousurakan vuoksi. Hyviä kevään jatkoja kaikille, kirjoittelen tosiaan töistä huolimatta sen vähintään kerran viikossa, viimeistään sunnuntaisin!