Keskiviikon ironiaa

Olin jo viikonloppuna päättänyt käydä tänään ensimmäistä kertaa elämässäni leipäjonossa. Olin myös päättänyt viikonloppuna soitella tällä viikolla kuulopuheen kautta tietooni tulleisiin työpaikkoihin, joihin kaivataan osa-aikaisia työntekijöitä. Tämän päivän aikana olen saavuttanut kaksi asiaa: kävin leipäjonossa ja sain töitä!

Soitin aamulla tietooni tulleeseen työpaikkaan, vaikka tosiaan vihaan soittamista ja vaikka kyseisellä paikalla en ole koskaan edes nähnyt työkkärin sivuilla ilmoitusta. Yllätyksekseni vastannut henkilö kysyi saman tien, milloin voisin aloittaa ja pääsisinkö jo tänään käymään. Menin, täytin hakemuksen, juttelin ja mainostin itseäni ja näin ollen aloitan huomenna huonopalkkaisen, yksitoikkoisen fyysisen ja henkisen raadannan. Olen kylläkin tällaisia "kämähommia" tehnyt ennenkin elämässäni kesätöinä, joten eiköhän tämä tästä. Pitää nyt vaan laskelmoida, paljonko voin työskennellä ilman, että Kela karhuaa korkoineen tukia takaisin. Saan tosiaan jäädä sinne alkusyksyyn ja siitäkin pidemmälle saakka, mikäli vain pärjään ja kestän. Olen sinänsä kauhuissani työn raskauden tietäen, mutta toisaalta erittäin iloinen lisätuloista ja kesän ansioista. Jokseenkin häkeltynyt, pöllämystynyt olo. Kaikki kävi niin äkkiä ja helposti.

No, sieltä sitten suoraan leipäjonoon. Vuoronumeroita alettiin jakaa vasta viidentoista minuutin kuluttua saapumisestani ja silti olin seitsemännenkymmenennen jonottajan tienoilla. Kova kysyntä siis. Yllätyin siitä, kuinka paljon jonossa oli eläkeläisiä. Paljon oli myös vieraskielistä väkeä sekä erilaisten ihmiseritteiden aromeja, myös muutama humalainen tuli spotattua. Leipäjonokeikka kesti kaiken kaikkiaan noin tunnin ja tuotti kulutettavakseni pari pussia mystisiä leipiä tai leivoksia, pari sämpyläpussia, pussin ruisleipää, kolme pullapussia, kaksi pientä jogurttipurkkia, porsaankyljyksen sekä pussillisen perunoita. Pullat sun muut himottavat melko voimakkaasti etenkin, kun ne kuivahtavat niin nopeasti. Valitettavasti vain en vaan voi ahmia, sillä ei ole hiilihapollista juomaa. En uskalla kokeilla pelkällä vedellä, ainakaan tällä hetkellä. Ehkä illan pidetessä tuntemukset saattavat muuttua, mutta pyrin välttämään kiusausta ja mahduttamaan leivokset pakastimeen.

Eipä oikein muuta ihmeellistä toistaiseksi, tällainen pikapäivitys. Paino on noussut viikonlopusta varmaan sen vuoksi, että olin eilen ahmimatta ja oksentamatta pitkästä aikaa.