Tänään se tapahtuu, tänään lasken kaikki mahdolliset valheelliset ulkokuoret ja kerron täysin vieraalle ja tuntemattomalle ihmiselle pääni liikkeistä. Jännittää ihan älyttömästi.
Pahoittelen mitä suurimmin, etten ole kirjoitellut. Toivottavasti te ihanat, harvat lukijani maltatte odottaa avautumistani, kun toden totta tämä on kiireisintä aikaa elämässäni koskaan tulevan valmistumisen takia. Päivät ihan kirjaimellisesti kuluvat ahmimiseen ja oksentamiseen sekä todellisuudenpakoiluun ohjelmien tuijottamisen tai pelaamisen muodossa. Mikään ei kiinnosta, kaikki stressaa ja olo on hyvin lamaantunut kaiken aikaa.
Edelleenkään en sinänsä haluaisi paljastaa syömähäröilyhistoriaa ja meininkejä, mutta en voi sallia sitä, että elämäni tähän mennessä tärkein kevät huuhtoutuu vain vessanpöntöstä jätevesiviemäristöön. Tähän on saatava loppu. Rahaa kuluu ihan pelottavan paljon ja olen jo havaitsevinani hampaiden sisäpinnoissa värimuunnoksia. Paino jojoilee, muttei ole tippunut sinne, missä sen pitäisi jo olla. Välillä se käy siellä suunnassa, mutta avokin läsnäolo ja pakolliset tyhjentymättömät ahmimiset pitävät sen ylhäällä.
Melko vaikeaksi tämän päivän terkkariavautumisen tekee myös se, ettei minulla ole läheskään yhtä kuolema-yhyy-pohjamutamasennusfiilis kuin pari viikkoa sitten oli. Mitä siis sanon siellä?? Pelkään, että minut ohitetaan tai asiat käsitetään väärin, kun kerron mielialojen vaihtelusta. On kyllä tietysti täysin mahdollista, ettei tämä edes ole mitään masennusta, vaan esimerkiksi ehkäisypillereiden aiheuttamaa mielialanvaihtelua... kai. Toisaalta taas tätä on jatkunut jopa pidempään kuin syömähäröilyä.
Ajattelin joka tapauksessa kertoa terkalle ylös listaamiani yleisimpiä "oireitani" ja muodostaa aasinsillan ehkä todellisuudenpakoilusta syömähäröilyyn, aloittaen sen alkuajoista tämän hetken mitä puhtaimpaan bulimiseen käyttäytymiseen, joka vie kaiken aikani. Yritän mitä parhaiten tehdä selväksi, että ravintoterapeutille en suostu menemään ainakaan ennen kuin itse pidän sitä mahdollisesti hyödyllisenä ja että eniten minua tällä hetkellä häiritsee masennus (sillä laihduttamista en aio ikinä lopettaa, tätä en tiedä, uskallanko sanoa).
Mitään ihmeitä en tältä päivältä odota, sillä tietääkseni diagnosoinnitkin tehdään vasta muutaman juttelukerran jälkeen. Toivon kuitenkin, että kohdalleni osuu järkevä ihminen, joka osaa kuunnella ilman oheisenkaltaisia ilmeitä kasvoillaan. Ärsyttää esimerkiksi ohjelmassa Nolot vartalot oleva lyhyttukkainen naislääkäri Pixie McKenna, joka aina pitää mitä epäilevimpiä ilmeitä kasvoillaan kuunnellessaan potilaidensa oireita.
Palaan myöhemmin kertomaan, kuinka sujui. Tänään pitäisi palauttaa vielä kotitentti, joka piti palauttaa jo maanantaina. Lisäksi tajusin, että minun pitäisi esitellä tutkielmani kuukauden päästä, enkä ole vieläkään kirjoittanut sanaakaan sitä. Lisäksi tiistaiksi pitää kirjoittaa viiden sivun essee. Joka ikinen viikko on pitänyt tehdä jotain hemmetin kymmensivuisia kirjoitelmia, minkä lisäksi on luettava tentteihin ja tehtävä kotitenttejä. AARRAAGH. Taidan mainita myös stressistä siellä. Vaikuttanee voimakkaasti masentuneisuuteeni.
Wish me luck!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti